Joutuisiko koko ikäluokka armeijaan?
Puolustusvoimilla ei ole tarvetta kouluttaa koko ikäluokkaa, eikä aloite tähän pyrikään. Asevelvollisten määrä tulisikin määrittää puolustusvoimien tarpeen mukaan. Aloitteen tavoitteena on, että asepalveluksen suorittavat yksilöt valittaisiin palvelukseen sukupuolen sijasta muin kriteerein asepalveluksen suorittavien lukumäärää mainittavasti muuttamatta. Tämän vuoksi muutos ei myöskään lisäisi puolustusvoimien menoja merkittävästi.
​
​
Jos alokkaita ei enää valikoitaisi sukupuolen perusteella,
miten alokkaat sitten valittaisi?
Mahdollisia valikointitapoja on monia. Kansalaisaloitteessa valikointiperusteita ei määritellä erikseen, sillä aloitteen tavoite toimintakykyisestä ja aidosti tasa-arvoisesta maanpuolustusvelvollisuudesta voidaan toteuttaa lukuisin eri keinoin, joiden soveltuvuutta Suomen oloihin on arvioitava erikseen asiantuntijanäkemysten ja kansalaiskeskustelun pohjalta. Vaikka parhaat mahdolliset valintaperusteet riippuvat uudistuksen täsmällisestä toteutustavasta ja asiantuntijanäkemyksistä, tulevat keskeisimpiä kriteerejä epäilemättä olemaan jonkinlaiset mittarit motivaatiolle, fyysiselle kunnolle, kognitiivisille kyvyille ja sosiaalisille taidoille.
​
​
Eikö riittäisi, että pelkät kutsunnat ulotettaisiin koko ikäluokkaan? Naiset voisivat siellä sitten päättää, haluavatko alkaa asevelvollisiksi.
Pelkkien kutsuntojen ulottaminen koko ikäluokalle ei ratkaisisi tasa-arvo-ongelmaa, mikäli laki edelleen velvoittaisi vain miespuoliset henkilöt asevelvollisiksi. Naisalokkaiden määrä ehkä lisääntyisi marginaalisesti, mutta laki silti eriarvoistaisi sukupuolia toisten saadessa jättäytyä palveluksesta ja valita vapaasti. Kannatamme kutsuntojen ulottamista koko ikäluokalle, mutta muutos ei saa jäädä siihen. Pelkät kutsunnat uudistamalla lykkäämme vääjäämättömän tasa-arvo-ongelman korjaamisen tulevaisuuteen.
​
​
Vain miehiä koskevalla asevelvollisuudella on laaja kansalaisten tuki. Miksi siis muuttaa nykytilannetta?
Vuoden 2017 tasa-arvobarometrissa yli 40% vastaajista kokee vain miehiä koskevan asevelvollisuuden epäoikeudenmukaiseksi (1). Yhä useammin varsinkin nuoret kokevat, ettei asevelvollisuusjärjestelmä ole nykyisellään tasa-arvoinen (2). Vain alle kolmannes Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) kyselyn 25–34-vuotiaista vastaajista kannattaa nykyistä asevelvollisuutta puolustusjärjestelmän perustana (3). Nuorten asevelvollisuutta kohtaan osoittama hyväksyntä on erityisen tärkeää, sillä nuoret aikuiset ovat niitä, jotka sekä suorittavat asepalveluksen että todennäköisimmin menisivät rintamalle. Asevelvollisuusjärjestelmän epäkohdat voivat vaikuttaa muun muassa maanpuolustustahtoon.
Asevelvollisuuden uudistaminen on saanut kannatusta myös kautta puoluelinjojen. Lähes kaikki puolueet kannattavat ainakin jonkin asteista nykyisen asevelvollisuusjärjestelmän muuttamista (4).
​
​
Eikö Suomen maanpuolustuksen uskottavuus murene tasa-arvoisen asevelvollisuuden myötä?
Aloitteen lähtökohtana on, että Suomen puolustusvoimien toimintakyky, ja siten myös uskottavuus, nousee aloitteen myötä. Nykytilanteessa lainsäädäntö jättää puolet ikäluokasta asevelvollisuuden ulkopuolelle, jolloin puolustusvoimille arvokasta osaamista jää hyödyntämättä. Kyvykkäimpien yksilöiden valinta sukupuolesta riippumatta taas parantaisi puolustusvoimien toimintaedellytyksiä. Asevelvollisuuden ulottaminen koko ikäluokkaan myös parantaisi maanpuolustuksen uskottavuutta, sillä maanpuolustuksesta tulisi kaikkien yhteinen velvollisuus.
​
​
Naiset ovat miehiä heikommassa asemassa työelämässä ja yhteiskunnassa. Eikö ole väärin lisätä heidän velvollisuuksiaan?
Laissa säädetyt eriarvoistavat oikeudet ja velvollisuudet eivät ainakaan paranna tätä asetelmaa. Lain on kohdeltava ihmisiä tasa-arvoisesti sukupuoleen katsomatta.
​
​
​
​
​